Sähköinen äänestys on hallituksen eduskunnalle 10.3.2006 antaman esityksen (HE 14/2006) mukaisesti tulossa mahdolliseksi. Vihdoin myös me pääsemme modernin sähköisen demokratian eturintamaan. Eikö olekin hienoa?

Ei välttämättä. Katsotaan hiukan lähempää. Vaalijärjestelmän keskeisiä ominaisuuksia ovat

  • sujuvuus,
  • luotettavuus ja
  • vaalisalaisuus

Tiedämme kaikki nykyisen vaalijärjestelmän olevan sujuvuudeltaan erinomainen. Tämä todetaan myös esityksen yleisperusteluissa. Henkilökohtaisesti minua (tietojärjestelmäsuunnittelijana, tietotekniikan tutkijana ja äänestävänä kansalaisena) hirvittää ajatus äänestyskopissa odottavasta tietokoneesta. Se suorastaan kutsuu puoleensa ongelmia. "Onko kiire, vai tehdäänkö tietokoneella?"

Luotettavuuden suhteen nykyinen järjestelmä on erinomainen.  Kaikki voivat ymmärtää sen toiminnan. Väärinkäytökset on estetty tehokkaasti. Äänestäjä itse vie äänensä uurnaan, ja kaikki puolueet pääsevät jokaiseen vaalilautakuntaan valvomaan, että asiat sujuvat uurnasta eteenpäin oikein.

Sähköisessä äänestyksessä vaalijärjestelmän operointi siirtyisi muutaman ministeriön valtuuttaman teknisen henkilön vastuulle, eikä ulkopuolisilla olisi todellista mahdollisuutta varmistaa oikeaa toimintaa. Paperituloste mahdollistaisi riippumattoman tarkistuslaskennan, mutta sitä vaatimusta ei ole esitetty.

Myös vaalisalaisuuden osalta suunta on alaspäin. Suomessa käyttöön otettavaksi ehdotettu järjestelmä, jossa kaikki äänet kerätään keskitettyyn sähköiseen vaaliuurnaan vieläpä yhdessä äänestäjien henkilötunnusten kanssa, asettaa haasteita vaalisalaisuuden varmistamiselle. Äänestäjän pitää käytännössä vain uskoa, ettei järjestelmä vaikkapa kerää listaa "väärin" äänestäneistä. Ei ehkä ongelma nyt, mutta tehkää ajatusleikki, ja sijoittakaa itsenne 20-luvun Suomeen.

Miksi kaikki tämä? Hallituksen esitys perustelee sähköistä äänestystä kustannussäästöillä, erityisesti paperimateriaalin ja postitusten osalta. Eduskuntavaalit 2003 maksoivat 12,5 M€ (ks: vaalitietojärjestelmän esimäärittelyraportti (pdf)), josta noin 2 M€ materiaaleja ja postituksia. Kuinkahan paljon mahtavat maksaa äänestyspäätteiden hankinta, luotettavat tietoliikenneyhteydet, vaadittava tietojärjestelmä ja erityisesti näiden kaikkien ylläpito? Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että nykykustannus, 3 € äänioikeutettua kohden, on aika halpa hinta toimivasta demokratian peruspilarista.

Sähköinen äänestys on mahdollista toteuttaa yhtä hyvin kuin paperilippuäänestys. Se on kuitenkin varsin vaikeaa ja siksi kallista. Esimerkit maailmalta eivät ole järin kannustavia. Ääniä on hävinnyt, on saatu järjettömiä vaalituloksia ja äänestyskoneita on todistetusti manipuloitu. En ole lainkaan vakuuttunut sähköisen äänestyksen hyödyllisyydestä, puhumattakaan sen tarpeellisuudesta.

Kannattaa muistaa, että tätä kirjoittaessani sähköinen äänestys on vasta asia, joka on mahdollista, jos nyt valiokuntakäsittelyssä oleva lakiesitys hyväksytään. Esityksen mukaisesti laki tulisi voimaan jo 1.7.2006. Matka mahdollistavasta laista on kuitenkin pitkä siihen, että sähköisesti todella äänestetään. Asiasta ehditään siis keskustella ja hyvä niin.

Päivitys 22.3.2006: Tämän kirjoituksen pohjalta (vaimoni suosiollisella avustuksella) muokkaamani mielipidekirjoitus julkaistiin Keskisuomalaisen mielipiteet-palstalla 22.3.2006.

Päivitys 19.4.2006: Uusia kiintoisia uutisia maailmalta. Sähköisiä äänestysjärjestelmiä manipuloidaan poliittisin perustein. Tässä Clinton Curtisin todistus (pdf), kiitos linkistä Tuukka TT.

Päivitys 18.5.2006: Jälleen uusia uutisia maailmalta. Hiuksia nostattavia havaintoja Italian sähköisen äänestyksen kokeilusta. Tulevan sähköisen äänestysjärjestelmän odotetaan maksavan italialaisille noin 37 M€.