Vastaukseni seurakuntavaalien vaalikoneeseen ovat aiheuttaneet ensimmäiset hämmennykset. Joni Jantunen esitti ns. hyvän kysymyksen.

Tervehdys

Tutkin tuossa vaalikoneessa olleita ehdokkaita ja vaikutat lupaavalta ehdokkaalta. Tosin koska läpimeno ei sinulle ole kovin tärkeää en sinua varmaankaan äänestä, mutta vastauksesi kysymykseen 3 aiheutti minulle pientä ihmetystä. Kyseinen kysymys koski siis lähetystyötä: "Lähetystyö ja kansainvälinen diakonia ovat kokonaisuus huomioiden kuitenkin aika nololla tasolla. Taloudellisesti olemme ihmiskunnan kerman päälimmäistä kuorta. Olemmeko valmiita antamaan omastamme niille, jotka tarvitsevat enemmän?"

Mitä tuo lähetys sinulle pitää sisällään? Olen jotenkin käsittänyt, että lähetystyö = (jokseenkin) vastentahtoista käännyttämistä kristinuskoon. Sekä, että tapahtuu jonkinlaista ruokaa käännytystä vastaan. Minulla on lähetystyöstä suurinpiirtein sama käsitys kuin Sampo Kyllöseltä, joka kommentoi "Täysin eri mieltä" -vastaustaan tähän tapaan: "Kirkko voi tukea kehitystyötä, mutta köyhissä maissa ravinnon turvaaminen ja koulutuksen järjestäminen on tärkeämpää kuin kristinuskon levittäminen. Lisäksi ei ole moraalisesti oikein käännyttää ihmisiä ruokaa vastaan - oikeus ravintoon ja koulutukseen ovat perusihmisoikeuksia, joihin ei pitäisi kytkeä mitään uskonnolista piiloagendaa."

"Olemmeko valmiita antamaan omastamme niille, jotka tarvitsevat enemmän?" On kuitenkin myös sinun sanomasi samaan kysymykseen, mutta "samaa mieltä" -vastauksessa. Eli siis, mitä on tämä lähetystyö oikeasti?

Kristillisen etiikan tärkeimmät määrittelijät ovat rakkauden kaksoiskäsky, kultainen sääntö, dekalogi ja Jeesuksen oma toiminta ja opetukset, joiden katsotaan ilmoittavan Jumalan tahdon siitä miten ihmisen tulisi elää. Ihanne on lähimmäisen hyvää tavoitteleva toimiva rakkaus. Kristillisen seurakunnan perustehtävä on Jeesuksen asettaman esimerkin seuraaminen, eli Jeesuksen opetettavana (opetuslapsena) oleminen Jumalan tahdon noudattamisessa. Jeesus tiivistää Jumalan tahdon rakkauden kaksoiskäskyn (Mark. 12:28-31) ja lähetyskäskyn (Matt. 28:19-20) toteuttamiseen ja oman toimintansa merkityksen pienoisevankeliumiin (Joh 3:16).

Rakkauden kaksoiskäsky antaa jokaiselle ihmiselle oikeuden vastaanottaa rakkautta ilman ehtoja ja kieltää nostamasta mitään ohi sen ja lähetyskäskyn (siis Jumalan tahdon). Lähetyskäsky laajentaa tavoitetta. Paitsi että minun tulee rakastaa (nyt ja vastaisuudessa) kaikkia muita ihmisiä kuten itseäni, minun tulee toimia niin, että myös muut alkaisivat toteuttaa näitä periaatteita.

Rakkauden kaksoiskäsky ja lähetyskäsky ovat erottamattomasti kytköksissä toisiinsa. Ilman lähetyskäskyä rakkauden kaksoiskäsky on rampa (voit toimia oikein ja olla välinpitämätön siitä miten muut toimivat) ja ilman rakkauden kaksoiskäskyä lähetyskäsky on vailla mitään sisältöä (mikä ihmeen "opetuslapsi"?). Tästä syystä en voi keinotekoisesti erottaa niitä. Kristityn on mahdotonta tehdä "pelkkää lähetystyötä" tai antaa "vain kehitysapua".

Mitä tulee tuohon "ruokaa käännytystä vastaan" -toimintaan, olen ihan oikeasti hiukan hämmästynyt. Sellainenhan olisi avoimessa ristiriidassa rakkauden kaksoiskäskyn ja Jeesuksen oman esimerkin kanssa. Niinkö se meni, että "rakasta uskovia niin kuin itseäsi, muista ei niin väliksi"? Asettiko Jeesus ehtoja ruokkimiselle tai parantamiselle? "Sano, että oli hyvä saarna, niin annan leipää ja kalaa." Ei tosiaan.

Mistä tietosi siitä, että lähetystyö on "ruokaa käännytystä vastaan" on peräisin? Toimiiko kenties joku kirkkomme lähetysjärjestöistä näin?