Päivän huumoripalan pläjäyttää elinkeinoelämän keskusliitto väittämällä kirkkain silmin, että Lex Nokia parantaa työntekijöiden oikeusturvaa.

Esityksessä on pitkälti kyse jo voimassa olevan lain selkeyttämisestä. Esitys ei heikennä työntekijöiden oikeusturvaa, vaan parantaa sitä merkittävästi.

Uskomatonta tuubaa. Lakiehdotus antaisi yritysten ja yhteisöjen turvallisuusosastoille poliisia laajemmat valtuudet. Poliisin toiminnan laillisuuden valvonta on Suomessa tarkkaa, syystäkin. Yrityksiä ei kuitenkaan valvottaisi samaan tapaan, eikä niiden tarvitsisi noudattaa mitään niistä työntekijän oikeusturvaa suojaavista käytänteistä, jotka sitovat poliisia. Urkintaa saisi harjoittaa "varmuuden vuoksi", eikä siitä tarvitsisi ilmoittaa asianosaisille jälkikäteen.

Oikeusministeriön lainvalmisteluosastolla on asiasta näkemys.

Käsiteltävänä oleva ehdotus on erittäin ongelmallinen. Se ei täytä Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden eikä perusoikeuksien rajoittamista koskevia vaatimuksia sääntelyn hyväksyttävyydestä, tarkkarajaisuudesta ja oikeasuhtaisuudesta sekä oikeusturvatakeista. Ehdotettu sääntely ei täytä oikeusjärjestyksen johdonmukaisuudelle asetettuja vaatimuksia ja säännösten suhdetta muuhun lainsäädäntöön ei ole toteutettu asianmukaisesti.

Lex Nokian syvempää analysointia löytyy EFFIn blogista.


Päivitys 20.8.2006:

EK:n Lex Nokia -lobbaus löytyi mm. Keskisuomalaisesta. Päätin kirjoittaa vastineen.

EK lobbaa Lex Nokiaa valheilla

Elinkeinoelämän keskusliitto väittää julkaisemassaan tiedotteessa (http://www.ek.fi/, KSML mielipiteet 19.8.2006 "Ministeri Huovinen teki oikean ratkaisun"), että esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain 13 a pykäläksi, ns. Lex Nokia, parantaa työntekijöiden oikeusturvaa.

Väite on härskiä valehtelua.  Lakiesitys antaisi yritysten ja yhteisöjen turvallisuusosastoille poliisiakin laajemmat valtuudet teleurkintaan, muttei edellyttäisi vastaavia oikeusturvatakeita.

Nykyisin poliisi voi suorittaa televalvontaa tuomioistuimen luvalla vain, jos on olemassa yksilöity, henkilöön kohdistuva, vakava rikosepäily ja epäiltyyn kohdistuvalla televalvonnalla voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle. Poliisin suorittama televalvonta ei voi olla jatkuvaa.  Oikeusturvaa varmistavat televalvontaa koskevat kirjaamis- ja ilmoitusvelvoitteet.

Esitetyn lain tultua voimaan yritysten ei tarvitsisi noudattaa mitään edellisessä kappaleessa korostetulla merkityistä, väärinkäytöksiä rajoittavista ja työntekijän oikeusturvaa suojaavista käytänteistä, jotka sitovat poliisia.

Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston lausunnon mukaan lakiesitys ei täytä Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita eikä perusoikeuksia rajoittavaa sääntelyä koskevia vaatimuksia.

Informaatio- ja teknologiaoikeuden professori Jukka Kemppisen mukaan esitetty laki antaisi "täysin epämääräisin perustein yritykselle oikeuden, jonka poliisi voi nykyisen lain mukaan hankkia tuomioistuimelta".

Esitys on tarpeeton ja haitallinen lisä vastikään (1.9.2005) uudistuneeseen sähköisen viestinnän tietosuojalakiin.


Päivitys 21.8.2006:

Oikeustieteen professorit Asko Lehtonen ja Pekka Koskinen ovat liittyneet Lex Nokia -kriitikoiden kuoroon.


Päivitys 23.8.2006:

Lakimuutosvouhotusta toppuuttelevat myös Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO, Tietoyhteiskuntapuolue ja Tradenomiliitto.

Digitoday uutisoi, kuinka tietovuodot ja yritysvakoilu yleistyvät. Kukaan ei puhu teletunnistetiedoista. Asiantuntijat korostavat huolellisen rekrytoinnin, koulutuksen ja kirjallisen sopimisen merkitystä. Kuunnelkaa heitä.